Tankkasin tänään ensimmäistä kertaa autokoulun jälkeen yksin. En itse asiassa ollut edesä yksin, vaan ystäväni seisoi vieressä neuvomassa, mihin reikään S-etukortti, raha ja bensa piti syöttää. Seistessäni bensapistooli kourassa tunsin voimakasta maskuliinisuutta. Miksi juuri tankatessa? Minulle tankkaaminen on aina merkinnyt ikäviä kuolleita hetkiä auton takapenkillä, kun vanhemmat joutuivat nousemaan ulos. Palatessaan autoon he tutkivat otsa kurtussa mittarin lukemia ja kuitteja, ja minulla oli tylsää.

Olen pyöräilevä ihminen ja periaatteessa paheksun autoilua. Kuitenkin säätäessäni (ystävieni takapenkki-inahteluiden perusteella varsin ronskisti) kytkimen kanssa ja räpeltäessäni vilkkua vauhti hiipii mieleeni ja tekee minusta maanisen. Minusta tulee sekunnissa Autoilija.

Autoilijan käsite liitetään ilmastonmuutokseen samoin kuin tupakointi keuhkosyöpään, mutta kuten jokainen sauhuttelija tietää, itse polttaminen on rituaali, tunne, elämäntapa ja ajatus. Se kuuluu hetkiin samoin kuin nielaiseminen syömiseen, eikä ilman ruokaa voi elää. Autoilussa ei siis ole samaan tapaan kuin tapakoinnissakaan kyse moraalista. Autoilu on hyvän ja pahan ulkopuolella, se on itsessään viatonta ja vaaratonta. Eräs ystäväni sanoi kerran kuuntelevansa musiikkia vahvistaakseen läsnäolonsa tunnetta. Hän valitsee aina musiikin, joka sopii tilanteisiin. Hän kuulee musiikin eikä elektroninen laite sinänsä ole minkään arvoinen ilman sen johdattelemia tunneratoja. Auton funktio on samanlainen.

Jos maailma tosiaan pitäisi pelastaa, autoilu pitäisi unohtaa. Vai pitäisikö? Mitä taloudelle tapahtuisi, jos ihminen pysähtyisi? Mitä tapahtuisi rahalle? Mitä tapahtuisi palveluille? Entä kulttuurille? Autoista on toki hyötyä etenemisessä, mutta periaatteessahan on täysin mahdollista korvata julkisella liikenteellä autoilun aukko niin hyvin, ettei käytännön ongelmia synny. Silti tulee aina olemaan niitä, jotka ovat koukussa tunteeseen. Kaikenkattava pelastus olisi pilleri, jonka vaikuttavat ainesosat vapauttaisivat aivoissa oikeita hormoneita, jolloin viimeinen vihollinen olisi voitettu.